Kansankodin kuokkavieraat

1/8: Sauna vaatekomerossa. Monelle 1970-luvun perheelle muutto työn perässä Ruotsiin merkitsi valtavaa elämänmuutosta. Pieni mökki ja ankara elämä vaihtuivat usein kerrostalokolmioon ja tehdastyöhön. (U) · 28.06.2017

Kansankodin kuokkavieraat

6/8: Kaihoa kotimaasta. Suomalaiset siirtolaiset perustivat lukuisia Suomi-seuroja ympäri Ruotsia. Niissä pelattiin pesäpalloa, tanssittiin tangoa, rakennettiin saunoja ja puhuttiin suomea. O: Jaakko Kilpiäinen. (U) · 28.06.2017

Kansankodin kuokkavieraat

5/8: Mora taskussa. Sodanjälkeinen nuoriso etsi Ruotsista töiden ohella myös vapautta ja säpinää. Osa heistä jäi Ruotsin Raatteen tielle, mutta joku sisseistä on taistellut tiensä takaisin Suomeen. O: Markku Heikkinen.(U) · 28.06.2017

Kansankodin kuokkavieraat

4/8: Kesäloma puukengissä. Matkailu avartaa - sanotaan. Auttoiko Ruotsissa asuminen suomalaisia ymmärtämään muita kulttuureja ja kansalaisuuksia suvaitsevammin?. O: Emilia Putkinen. (U) · 28.06.2017

Kansankodin kuokkavieraat

3/8: Klassresa - Luokkaretki. Kansankoti oli Ruotsissa poliittinen käsite ja metafora yhteiselle unelmalle. Suomalaiset rakensivat tätä unelmaa 1960-luvulta asti, mutta harva siitä pääsi nauttimaan. O: Markku Heikkinen.(U) · 28.06.2017

Kansankodin kuokkavieraat

2/8: Valkoiset neekerit. Suomalaiset tunnettiin Ruotsissa jo 70-luvulla kovina työntekijöinä. Suomalaisella "työhulluudella" haettiin työnantajan ja koko ruotsalaisyhteisön hyväksyntää. O: Ari Matikainen (U) · 28.06.2017

Kansankodin kuokkavieraat

8/8: Supiruotsalaisia. Ruotsissa suomalaisuutta ei tarvitse enää hävetä vaan se on voimavara ja osa identiteettiä. Ovatko ruotsalaisetkin aidosti kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista? O: Jaakko Kilpiäinen. (U) · 28.06.2017

Kansankodin kuokkavieraat

7/8: Oma kieli, oma mieli. Vieraasta kielestä tuli monelle suomalaiselle ylittämätön este Ruotsissa. Lapset omaksuivat uuden kielen helposti ja he toimivatkin usein vanhempiensa tulkkeina arjessa. O: Markku Heikkinen. (U) · 28.06.2017